ATEM LYRICS

1. Hämäräntakainen

Oksien alla uinuva.Vihaolemus kaapii maata.Oksentaen itseään.
Veren, kuolan seassa.Ikenien välissä halkaistu kieli.
Sulkainen pää keinahtaa: " Kuolla en pysty. Vainoan miehet.
Syön sielut.Nuolen miekat suolista." Raivossa murtuneet luut.
Kaviot väärällään. Sappea itkien. Kivirakan katveessa. Nykien,
kouristellen tanssii. Sokeat silmät kiiluen: " Poistu en koskaan.
Palvelijani luomana. Imien tyhjiin. Syljen kuoret tuuleen.
Hypin haudoillanne. Olkapäillä odotan. Omani otan.

2. Alku Uuden Kurjuuden

Ympäri kiedottu spiraaliin aseteltu nuole liekki pelkosi veden

noustessa ruosteiset kädet raahaavat kuollutta miehen voima

kadotettu murskaa haavoittuneet. Tahriintuneen kirjan sivut

lentävät tuulessa alku uuden kurjuuden mielessä syvyyksien

halkeamat kasvoilla juonteet juurtuneet menneen sielu huojuu

liekeissä kertoen tarua tapahtumatonta. Olevaisuuden merkit

hiekkaan piirretty kolmiteräisellä veitsellä rintaan vaakaviilto

käsien
suuntaan veden virtausta myötäilevä silkkihelma ympäri kiedottu toive.

3. Hallan Hakkaama

Kuoleman kuokkamies. Hallan hakkaama risuparta.
Kyntää kuopat miehille. Kaskeaa korven naista varten.
Kylvää lapsiin kivun. Hyvin hoitaa kalma peltoaan.
Varjelee pakkaselta. Pitänee linnu loitolla.
Vaan osan jättää kitkemättä. Kivellä ei kylvö kasva.
Niittoaikana vilja lakoaa. Vaihtaa kuokan viikatteeseen.
Riuhtoo jyvät akanoista. Hyvän pahasta jakaa.
Varret syöttää hevoselleen. Talven kynnyksellä. Murtaa viljasta leivotun.
Kattaa kolmelle ja yksin syö.

4. Kun Mennyt Murtuu

Hiljaisuus, raivo, unohda. Sielun kysymys ennen lähtöä.
Myrsky riepoo ketoa. Onko jälkeeni mitään?
Mennyt, lepo, unohda. Väritön katse pirtin nurkasta.
Tuulenkaato polulla. Missä vereni? Kadonnut, toive, unohda.
Äänetön itku katon lahotessa. Kanto ketunpesänä.
Suku kuolleen muistaa? Ymmärrys, poissa, unohda.
Ikuisuus yksin surren. Tiilet sammalten alla. Ei ketään.







ATEM LYRICS